sunnuntai 27. elokuuta 2017

Olipa kerran Poppels Maarit Hellmanin koulutuksessa

Poppiksen työilme

Tänään Popsis tokotteli Maarit Hellmanin koulutuksessa. Joku taisi katsojista todeta, että "kotona se Milli kirjoittaa taas blogiin että Popa koulutti itse itsensä.". Se ei ole mikään vitsi, apina taisi taas kouluttaa itse itsensä. 

Meillä oli taas yksi niitä koulutuksia missä ilmoitat kouluttajalle, että jossain kohtaa on ongelma ja sitten se on mystisesti kadonnut. Noloahan tässä oli se, että tämä tapahtui kahdesti. Ensin ruudun kanssa ja sitten seuraamisen. Onneksi sosiaalinen palkka ontui niin pahasti että siitä saimme treeniaihetta ihan tarpeeksi.

Aloitimme ruudun treenaamisella. Poppelssonin ongelma on ollut se että se irtoaa kohteille huonosti ja juoksee mielestäni selkeällekin kohteelle joskus "kuin päätön kana". Se jää myös mielestäni helposti ajattelemaan yksinkertaistakin kohdetta liikaa ja tämä näky siinä että se ei anna itsestään niin paljon kuin siitä irtoaa silloi kun se ei jää ajattelemaan. Sillä on myös ollut jonkin verran kyttäämistä kohteita kohtaan. Kaikenlaista pientä kivaa siis joka on estänyt meitä treenaamasta ruutua ja kumppaneita kunnolla. 

Halusin saada Maaritin mielipiteen "juoppojuoksuun" eli tähän kohdeongelmaan.

No, kävi ilmi että Popa oli taas päättänyt korjata ongelman ainakin siltä erää itse. Riitan koulutuksesta saatu kosketusalusta treeni on tuottanut sekin paljon tulosta. Popa juoksi pitkältäkin matkalta ruudussa makaavaan alustaan suoraan, ihan hyvällä vauhdilla ja hyvällä fokuksella vaikka ruutua siirrettiin vaikeampaan paikkaan. Kokeilin koulutuksen jälkeen vielä itse niin että lelu oli kosketusalustan takana ruudussa ja Pops juoksi rennosti alustalle. Lelun läsnäolo vaikuttaa vielä vauhtiin hieman koska Poppelin pitää ajatella niin kauheasti. Silti se juoskee iloista ja itsevarmaa laukkaa alustalle asti ja kuuntelee saako vapautuksen lelulle. Huikea muutos ihan muutamassa viikossa! Ja vielä huikeampi jos ajattelee että 4kk sitten Popa varasteli kosketusalustaa ja lähti juoksemaan se suussa rallia ympäri kenttää..



Seuraava ongelma oli seuraaminen tai tutummin "spagetista tehty löysä kirahvi, joka janoaa ihmislihaa." Tuttu myös täällä blogin puolella. Maarit tokaisi jo ennen kuin ehdin valittaa seuruusta että Popalla on todella kaunis seuruu. Käsittelimme sitä kuitenkin ja palkan paikka joitui hieman syyniin. Lyttään helposti Popan pään alas palkallani, joten se pitäisi siirtää ylemmäs. Popan sisko teki koulutuksessa pään asennon ja ryhdin naksuttelua joka meidän pitäisi varmasti ottaa myös ohjelmaan. Huomasin muuten taas että Poppelssonin sisarusten koulutusten katsominen on aika arvokasta koska tuntuu että samat ongelmat toistuvat jossain muodossa kaikilla.

Poppelssonin seuruu sai niin paljon kehuja että häkellyin. Jotenkin elin siinä uskossa että meno näyttää vieläkin aivan kamalalta. Sitä se ei kuitenkaan ole! Hyvä Pops! 

Toisessa setissä teimme sitten sitä sosiaalista palkkaa. Sanotaanko nyt näin että Popa ei siitä paljoa palkkaannu jos minä sirkuttelen menemään. Popan kasvattaja näytti treenien jälkeen kuinka äitikoira vastaan sosiaaliseen palkkaan ja meno näytti aika samanlaiselta. Joskus se oikeasti on sukuvika kun suksi ei luista! Äitikoira on kuulemma ollut nuorempana vielä pahempi tosikko ja sitä on saanut työstettyä eteenpäin. Se ei kuitenkaan koskaan ole palkkaantunut hillutuksesta mitenkään erityisesti, mutta onneksi rakastaa itse tekemistä niin paljon ettei tätä ole koettu ongelmaksi. 

Maaritin mielestä Popaa ei kannata alkaa sosiaalisesti liikaa hilluttamaan. Se nousee siitä huonolla tavalla ja selkeästi ei pidä siitä vaan kokee tilanteen sekavana. Tokossa tullaan myös varmasti jatkossa olemaan tarkempia siitä kuinka koiria saa sosiaalisesti riekuttaa liikkeiden välissä. Nykyäänkin siitä tulee helposti ylemmissä luokissa sanomista joten ei kannata opettaa koiraa siihen. Kuitenkin minulla pitäisi olla joku keino saada kehuttua Popaa liikkeiden välissä niin että se on Popalle mieluisaa, Tämä tarkoitti uuden ohjaamistyylin omaksumista liikkeiden väliin ja mikään ei ole kamalampaa kuin yrittää opettaa itselleen jotain uutta.

Ehkäpä tämä vielä tästä. Kokonaisuudesta Maarit oli sitä mieltä että Popa tarvitsee vain treeniä ja minun täytyy alkaa rohkeasti treenaamaan pidempiä pätkiä helppoja jutuja myös palkatta. 


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti