lauantai 12. elokuuta 2017

Olipa kerran ihanien i-pentujen miitti 2017

Koirat saavat aikaan ihmeellisiä asioita. Olen sekä Priyan että Popan kautta saanut liudan "sukulaisia koirani puolelta", joista on tullut minulle yllättävän tärkeitä. Tällä viikolla treffasimme Wirneen i-pentueen kesken mökkeilyn merkeissä. Toivon todella että tästä tulee perinne, koska meillä oli aivan taas aivan hiton hauskaa!

Neiti "Anna nami" Oitis, Rouva "töpselinenä" Ilo, herra "Winkwink" Gatsby. neiti "Rullakieli" Priya, neiti "ihan kohta sinkoan tästä" Popa ja neiti "kieli" Hupi (kuva: Jenny Söderlund)

Varsinaisia i-pentuja paikalla oli 50% eli 3/6: Priya, Ilo ja Gatsby. Mukana meiningissä oli kuitenkin i-lapsosten lisäksi niiden jälkikasvua: Ilon tytär Hupi ja Tintin lapsonen Oitis (vaikka itse Tintti joutui jäämään kotiin juoksujen vuoksi). Popa pääsi mukaan hörökorvaisena outolintuna.

Käpyn omistajan ihanat vanhemmat lainasivat meille upeaa mökkiään Pälkäneellä. Ajoimme Jennyn kanssa sinne kaupan kautta ja olimme perillä joksus kolmen jälkeen. Suuntasimme heti metsään ja annoimme porukan päästellä höyryjä. Yllätyin positiivisesti molempien koirien käytöksestä. Priyalla on joskus taipumista kuumua isoissa porukoissa ja kolaroida sekä blokkailla silloin toisten koirien kanssa. Popa taas muuttuu helposti korvattomaksi ääliöksi. Tytöt käyttäytyivät kuitenkin nätisti. Popa vaikutti hieman eksyneeltä aussieporukassa. Ihan kuin se olisi puhunut eri kieltä muiden kanssa. 

Lenkin jälkeen menimme mökille grillaamaan ja lörpöttelemään. Ruoka oli todella hyvää ja juttua riitti samanhenkisten ihmisten kanssa. 

Kuva: Jenny Söderlund

Kuva: Jenny Söderlund
Ruuan jälkeen leikittiin. Leikimme koirallisia vesioita erilaisista lasten peleistä. Tuolileikkiä jäävillä (kuka on hitain!), rikkinäistä puhelinta koiran temppuradalla, mölkkyä niin että koirat lähetettiin kaatamaan kapulat sekä väriä koiran kanssa. Lisäksi kirjoitimme saman "Wirneen" koirillamme maahan.

Kalastajan ikuisti Jenny Söderlund 


Ilta pimeni ja menimme saunaan sekä kuutamouinnille. Oli kyllä mahtavaa pulahtaa kuumasta saunasta suoraan kylmään ja mustaan veteen. Vaikka pulahtamisesta ei voi minun tapauksessa puhua vaan pikemminkin hitaasti etenevästä nysväyksestä ja valtavasta kitinästä joka saatteli sitä.

Nukkumaan päästiin tietysti vasta lätinän sammuttua kolmen aikoihin. Poppeli nukkui häkissä onnettomuuksien välttämiseksi ja Priya vapaana sänkyni vieressä (tosin aamulla se löytyi sängystä).

Kuva: Jenny Söderlund 

Seuraavana päivänä kävimme vielä lenkillä, saimme, siivosimme sekä juorusimme vähän lisää. Kotiin palatessa minulla oli kaksi rättiväsynyttä koiraa.

Hienoa oli huomata miten helppoa koirieni kanssa on nykyään mennä. Jopa Popa käyttäytyi hyvin. Vain kerran se karkasi rallattelemaan ihan päättömästi ja vailla korvia.





1 kommentti:

  1. Oli niin kivaa <3 Hyvät ja osuvat nimet ekassa kuvassa XD

    VastaaPoista