maanantai 22. toukokuuta 2017

Olipa kerran mestarivarkaan lelutiltti

Marjan kanssa juuri vitsailimme että kirjoitetaan yhdessä kirja. Sen nimeksi laitetaan: "Askarrellen tokovalioksi - opas tokokoiran kouluttamiseen maisemareittiä eli kaikki ne tavat jolla voit treenata tokoa harjoittelematta itse liikkeitä." Se julkastaan sitten valovuoden päästä kun jommallakummalla meistä (todennäköisesti Marjalla) on se tokovalio. Ollaan siis Poppelin kanssa treenattu kaikkea muuta kuin tokoa.

On tämä bordercollie hieno rotu! Ihan naurattaa kun yleinen luulo on että nämä syntyvät valmiina tokovalioina, ohjaajan ei tarvitse kuin ilmoittautua kokeeseen. Rajalassiella on kuitenkin ihan omat juttunsa. Älkää käsittäkö väärin, rakastan ja palvon bordercollieita, mikään ei ole niin hienoa kun töissä oleva bortsu. Sitä intensiivisyyttä ei oikein voita mikään. Mutta kaikelle rakkaudella, onhan nuo ihan pimeitä tapauksia! Tai turvallisuuden vuoksi puhun vain omasta koirastani: onhan tuo Popa ihan pimeä.

Olemme lähiaikoina tutustuneet lelutiltin ihmeelliseen maailmaan. Ennen sairaslomaa joulukuussa Popa kehitti kuolleista leluista itselleen ongelman. Se ei kyennyt tekemään mitään jos laskin leluja maahan. Ei leikkimään ei käsitargettia, ei liikkumaan.. Se siis yksinkertaisesti tilttasi leluun kiinni ja odotti mahdollisuutta käydä aarteeseensa käsiksi.

"Virkistävää" huomata että sairasloman jälkeen samat ongelmat odottivat kulman takana. Ystävämme lelutiltti sai kaverikseen kapulatiltin ja yhdesä niillä on oikein kivaa kun saavat terrorisoida meidän elämää.

Olemme puuttuneet tilttaamiseen nyt oikein kunnolla ja ilokseni voin sanoa että koko ajan tapahtuu edistystä. Suurin edistysaskel otettiin kun opetin Popalle oman palkkasanan maassa olevalle lelulle. Sillä oli tämä palkkasana jo olemassa, mutta otin treeniin harjoituksen jossa Popa joutui vaihtamaan kuolleesta lelusta minulta tulevaan leluun ja takaisin. Samaan tapaan kun olen tehnyt lelun ja namin vaihtoja niin nyt teimme sitten erilaisen leikin vaihtoja. Valjastin siis maassa olevasta lelusta superpalkan josta Popan täytyy osata aktiivisesti luopua jotta se saa sen. Tälläsessa palkkojen vaihto-harjoituksessa ajatuksena on myös tasapainottaa palkkojen väliä: kun kivemman jutun saa tylsemmän jutun kautta niin kivemman jutun arvo siirtyy tylsempään juttuun. Popan mielestä maailman parhaan maassa olevan lelun arvo on siirtynyt minulta tulevaan leluun ja taisteluleikkiin.



Olen myös tehnyt helppoja harjoituksia Popan kanssa sillä aikaa kun nakkelen leluja maahan. Heitän lelun ilmaan ja samaan aikaan pyydän käsitargetin ja siitä vapautan joko heitetylle lelulle tai minulta tulevalle lelulle. Popan pitää oikeasti keskittyä jotta se kuulee mille palkalle se vapautetaan. Se ei saa vaan rynniä ottamaan sitä mitä mieli tekee. Heitetystä kapulasta tai lelusta luopuminen on ollut myös aktiivisella treenilistalla.

Ylpeänä voin sanoa että tänään tein Popalle alokasluokan kaukot niin että heitin sille lelun selän taakse (niin että se näki), otin vaihdot ja vapautin joko lelulle tai minulta tulevalle lelulle. Tämä pystyttiin tekemään ilman minkäänlaista tilttiä.

Tässä muuten video Popan ihan ensimmäisesyä "valmiista" tokoliikkeestä:







3 kommenttia:

  1. Suuret, valmiiksi pentulaatikossa ohjelmoidut bordercolliet. Meet sieltä mistä aita on matalin, kun hankit tällaisen kisakenttien partaveitsen joka mustavalkuisuudellaan loistaa joka lajissa. Yhä enemmän ja enemmän ihailen niitä bordercollieta ja mietin miten helvetissä reaktiivisesta ja kaiken näkevästä olennosta saa sellaisen. Nostan hattua niille ja rämmin omani kanssa suossa, vaikka Link ei ole bortsu vaikeimmasta päästä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuon legandan on keksinyt joku jolla ei ole bortsua :D Ei ole ainakaan Popa mikään automaatti ja monessa suossa sen kanssa ollaan käyty ja tullaan käymään ;) Onneksi se on niin ihana että viitsii rämpiä :D

      Poista
  2. Mä luulen että äitikoira saa tehdä kanssa jotain tämänkaltaisia kuuntelutreenejä, silläkun ovat nuo korvat kasvaneet ruohoa täyteen ja tuntuvat tätä nykyä toimittavan enemmän koristeiden virkaa, kun rouva tietää itse paremmin kuin yksinkertainen ohjaajansa. Sääli vaan, että se pystyy aika hyvin suoriutumaan lähellä tapahtuvista kuuntelujutuista, vaikka ei oikeasti ihan olisikaan mulle auki. Jos bortsun saaminen tva:kaikki tuntuu hankalalta, niin sen pitäminen evl-tasolla on myös omanlaisensa projekti :-)

    VastaaPoista