perjantai 3. helmikuuta 2017

Olipa kerran kolme viikkoa tähystyksestä

Kolmas viikko on pitänyt sisällään kaikkea uutta ja innostavaa. Popa on vihdoin päässyt "lenkille". Aloitimme nimittäin pidentämään ulkoiluja. Tällä viikolla lenkkien pituus on ollut hurjat 15min. Ensimmäinen lenkki oli mielenkiintoinen. Kun Popa huomasi, että poistumme pihasta pidemmälle kävelylle, se alkoi kiljua riemusta. Sain kuunnella äänitehosteita jossain määrin koko lenkin ajan, koristettuna tietysti sinkoilulla ja päättömillä loikilla.

Sittemmin kävelymme ovat onneksi tasaantuneet. Kuitenkin liukas maa ja innokas toipilas koiranpentu eivät ole mikään loistava yhdistelmä. Koko ajan saan siis olla varpaillani estämässä Popaa rikkomasta itseään. 

Tänään olemme päässeet kävelemään jo 20 min! Pikkuhiljaa hyvä tulee. Vaikka tällä hetkellä tuntuukin, että lopputulokseen on piiiiitkä matka niin jokainen pieni askel kohti päämäärää tuntuu todella hienolta. Nyt vaan pidetään sormet ja varpaat ristissä ettei toipumiseen tule takapakkeja ja näistä pienistä askelista muodostuu se pitkä toipumisen taival aina täyteen treenikuntoon asti. 

Popa pääsi tällä viikolla myös matkustamaan. Kävimme äitini luona kylässä ja ihmettelemässä elämää kodin terrassa. Kakara on päässyt siis näkemään muutakin elämää kuin oman sairashuoneensa seinät. Popa otti kaiken ilon irti maisemanvaihdoksesta. Se kokeili siipiään muunmuassa viherpeukalona ja maistoi aloe veran parantavaa vaikutusta. Valitettavasti tämä johti itse kasvin paloittelumurhaan. Sellainen viherpeukalo. 



Popa liikkuu edelleen hyvin vaikka ei ole enää tällä viikolla saanut kipulääkettä. Olen huomannut epäpuhtautta vain silloin kun Popa lähtee pitkän levon jälkeen makuulta reippaasti ylös (suoraan makuulta raviin). Silloin se laahaa etujalkojaan epäpuhtaasti ennen kuin vertyy. 

Tänään Popan kasvattaja kävi tuikkaamassa neitoselle kolmannen Cartrophen-piikin. Samalla Popa sai laseria (tässä postaus jonka kirjoitin laserista). Huonosti nukutun yön jälkeen oli pakko tuikata äsken laseria myös omaan olkapäähäni (jossa oli oikein mojova kipupiste). Se lievitti kipua välittöästi. Minun on kyllä pakko jossain vaiheessa saada tuollainen itsellenikin! 

(ps. huonosti nukuttu yö johtui muuten siitä että Popa karkasi keskellä yötä häkistään ja tämän jälkeen rauhoittui huonosti enää nukkumaan). 

Neljäs viikko käynnistyy ja pitää sisällään muutaman uuden jumppaliikkeen, 5 min enemmän liikuntaa, hierontaa ja vesikävelyä. Hiljaa hyvä tulee. 3/4 kriittisestä viikosta lusittu! Enää yksi jäljellä! 



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti