tiistai 9. elokuuta 2016

Olipa kerran koetreenit ja vähän vaihteeksi pentuja

Sunnuntai-illan kunniaksi otin itseäni niskasta kiinni ja kävimme Priyan kanssa pitkästä aikaa koetreenissä. Tässä on käynyt nyt niin perinteisesti että suutarin lapsella ei ole kenkiä. Minä siis järjestän seurallemme nämä koetreenit ja siitä johtuen olen usein itse ollut vetämässä niitä. Luonnollisesti siis en itse voi osallistua moiseen hupiin. Tällä ketaa kuitenkin treeneissä oli toiset vetäjät joten Prillis pääsi koetreenaamaan.

Otimme liikkeinä seuraamisen, noudon, merkin kierron ja ruudun. Ideana oli puuttua haukkumiseen ja lahnailuun motolla "sä nyt vaan teet nää neljä liikettä niin saat sit palkan".

Seuraaminen alkoi vähän kenkusti kun Prillis inisi eikä halunnut istua perusasentoihin. Keskustelun jälkeen seuraaminen kuitenkin alkoi sujua, asenne pysyi loppuun asti. Tehtiin myös enemmän juoksukäännöksiä kuin AVOn normaalissa seuraamisessa enkä kompastunut jalkoihini. Hyvä minä. (irrallinen miete: lähteekö siitä pisteitä kokeessa jos ohjaaja kaatuu seuruussa rähmälleen?)

Nouto alkoi inaisulla. Kutsuin takaisin ja toinen toisto olikin sitten hiljainen ja siisti. Jatkoimme merkin kiertoon, joka olikin sitten aivan loistava! (ja äänetön) Ruutu oli myös hieno.

Kaikenkaikkiaan koetreenistä jäi mahtavat fiilikset. Prillis oli mukana koko ajan. Sitä ei joutunut kalastelemaan väleissä vaan se kysyi koko ajan itse "mitä seuraavaksi?" Lisää tälläisiä treenejä alle niin ehkä uskallan sinne kokeeseen asti mennä.

Eilen kävin palluttelemassa taas pentusia, jotka ovat jo kohta päässeet kuuden viikon ikään. Halusin viettää laatuaikaa niiden kanssa erikseen joten varasin lelun, ruokaa ja kameran lähelle ja pyydystin aitauksesta jokaisen pentu kerrallaan vähän puuhastelemaan tädin kanssa.

Pennut olivat mahtavia! Kaikki leikkivät tosi hyvin vaikka minulla itselläni oli hieman jäykkä olo ("apuaapuamitennäidenpientenkanssaleikitään"). Testasin myös pentujen ketteryyttä ja ahneutta laittamalla niitä kiipeilemään minua vasten ruuan perässä.

Setin jälkeen suosikkejani olivat ainakin Popa, joka oli hyvin täpsäkkä ja nopea liikkeissään. Hän myös vastasi syötävän suloisesti kehuihin menemällä ihan pähkinäksi. Tykkäsin yös Rudista joka karkasi kesken puuhastelun repimään kamerani alas jalustalta. Xavi oli myös aivan loistava kun hän roikkui niin raivokkaasti hupustani sillä aikaa kun säädin kameraa.

Torstaina pennuilla olisi vuorossa pentutesti ja sain kunnian lähteä seuraamaan testiä ihan livenä. Jännittävää!

Näistä ei ehdi ottaa enää kuvia muuta kuin silloin kun ne nukkuvat, ovat niin vilkkaita tapauksia!






Ei kommentteja:

Lähetä kommentti