sunnuntai 20. maaliskuuta 2016

Olipa kerran asentoja


Sisältää yleistä hölinää ja muistiinanoja Piia Karisen tokokoulutuksesta koskien jääviä ja kaukoja.



Tämän viikon treenit ovat olleet yhtä vuoristorataa. Maanantaina kaivoin häkistä ihanan innokkaan pikku possun. Se teki kaukoja sun muuta mukavaa iloisena ja häntä heiluen. Keskiviikkona Priya veti heti treenien aluksi herneen nenukkaan jostain syystä ja taistelimme taas leikkimisen kanssa. Kouluttajamme käski minun jopa leikkiä toisen koiran kanssa sen nenän edessä ja Priya olisi vaan halunnut nuuskia maata. Tämä oli taas näitä hienoja hetkiä jonka jälkeen voisin heittää tokokapulalla vesilintua. Onneksi nämä hetket ovat meille jo arkipäivää niin tiedän miten saan "toko itsetuntoni" nostettua pois pohjamudista.

Keskiviikkona saimme kotiläksyksi opettaa koiralle uusi temppu ja raportoida sen opettamisesta kouluttajallemme. Opetettava temppu piti valita heti ja minä tietysti paniikissa möläytin ainoan tempun mikä minulle tuli mieleen: koira peruuttaa ohjaajan ympäri. Projekti on vielä pahasti kesken. Raportoin sitten blogiinkin jonkinlaisen oppimispäiväkirjan tempun opettamisesta kun han saadaan ensin jotain valmiiksi.

Viime sunnuntaina olin kuunteluoppilaana Piia Karisen tokokoulutuksessa, jonka kantavana teemana oli asennot (jäävät, kaukot..) Tässä hieman muistiinpanojani koulutuksen seasta.



Jäävät

Pomppuja ja pomppuja. Näistä pompuista on tulossa aika muodikas tapa opettaa jäävät. Ideana on siis että koira tarjoaa etutassuilla pomppuja, joista koira sitten käsketään jäävään. Näitähän meilläkin on jauhettu. Jääviin saa pompun kautta sitä hauskuutta ja aktiivisuutta joka usein puuttuu mälsistä jäävistä. Itse asennoistakin tulee sellainen hauska temppu, jonka suorittamisesta koira tulee iloiseksi. Tekniikka saadaan myös tasaisemmaksi kun koira oppii töksähtämään oikeaan asentoon hipsimisen sijaan.

Pomppu opetetaan koiralle erikseen. Se onnistuu esimerkiksi käsitargetilla. Tässä video siitä kun Panu opettelee ensimmäistä kertaa pomppua. Koira pitäisi saada tarjoamaan pomppua. joten muutaman käsitargetin jälkeen voi odottaa hetken jos koira lähtisi tarjoamaan toimintoa josta se hetki sitten sai palkan.




Palkan suunnalla voi ohjailla pomppua. Esimerkiksi jos koira pomppaa liian matalalle (esimerkiksi maahanmenoon pompun pitää olla aika korkea jotta tekniikka onnistuisi puhtaasti) niin ohjaa palkan suunnalla ylös palkkaamalla ylhäältä. Jos koira haluaa istua pompun jälkeen palkkaa edestä koiran rinnan kohdalta jotta koira jää seisomaan.

Toisella videolla Priya tarjoaa pomppuja ja käsken sen pompusta kesken maahan. Kun käsky tulee silloin kun koiralla on etutassut ilmassa, tekniikasta tulee oikea.



Kolmannella videolla Priya tarjoaa pomppuja liikkeestä. Tämä on hyvä tehdä peruuttaen jotta pystyy tarkkailemaan koiraa ja ohjaamaan maahanmenoa suoraan.


Seisominen tulee luopumisen kautta. Koiralle annetaan kesken pompun seisomiskäsky ja kun tassut pamahtavat maahan, namit tai lelu tuodaan koiran nokan eteen luovuttavaksi.  Jos koira ei laskeutumisen jälkeen liikuta tassujaan niin se saa palkan.

Paikalleen pysymistä voi harjoitella tarkemmin niin että työntää koira kevyesti lavasta. Jos se ei horjahda vaan pyrkii silti pitämään tassunsa paikoillaan niin se vapautetaan palkalle. Aluksi tönimiset ovat vain kevyttä kosketusta mutta kokenutta koiraa voi yrittää horjauttaa oikein kunnolla.

Piia muistutti koulutuksessaan koiran vapauttamisesta. Vapautus ei ole se, että käsi menee taskuun eikä se että ohjaaja työntää namia kohti kuonoa. Vapautus ei ole edes se, että nami lentää maahan. Jotta olisimme mahdollisimman reiluja koiralle ja toimisimme mustavalkoisesti niin koira tulisi muistaa vapauttaa jokaisen toiston jälkeen. Koiran voi vaputtaa joko palkalle tai uuteen tehtävään kunhan muistaa pysyä mustavalkoisena.

Yhdellä koulutuksen koirista oli ongelmana jäävien erottelu. Piia neuvoi aluksi harjoittelemaan erottelua niin että koiraa pyydetään tekemään samaa asentoa useamman kerran putkeen ja sitten pyydetäänkin toinen asento. Esmerkiksi kolme maahanmenoa ja sitten yksi istuminen. Tästä sitten pienennetään ensimmäisen asennon toistojen määriä asteittain jotta saadaan sellainen tilanne missä asennot vaihtuvat koiralle vuorotellen. Näin koira oppii erottelun hieman lempeämmällä tavalla kun sillä että sille yhtäkkiä aletaan satunnaisesti heittää asentoja arvalla.

Kaukot

Kaukoissa koiran ajatus pitää saada taakse. Tämä on hieman haastavaa koska ohjaaja on niin suuri magneetti koiralle. Piia neuvoi yhdelle koirakolle että ajatusta voi saada taakse peruutuksella.

Kokeilin tätä heti kotona kun vapauduin koulutuksesta. Ihan tavallisten kaukojen välissä koira saa palkkaa myös peruuttamisesta joten ajatus jää taaksepäin. Priyalla varsinkin maahan-istu vaihto ja maahan-seiso vaihto helposti kärsivät siitä jos neiti kovasti haluaisi eteenpäin. Näihin vaihtoihin peruutuksella oli välitön vaikutus.

Huomasin toisenkin hyödyn peruuttamisesta: kaukoistakin alkoi tulla Priyalle hauska temppu. aivan kuten pomppimalla jäävistä on tullut temppumaisen hauskoja niin peruutuksella sain Priyalle kaukoihin heiluvan hännän ja iloisen ilmeen. Peruuttaminen on kivaa joten kaukotkin olivat kivoja.

Kaukojen tekniikkaa Piia teki käsitargetilla. Minä olen aikoinani Priyan kanssa eniten jumpannut perinteisesti namilla ohjaamalla. Käsitargettiin tökkäävä koira liikkuu huomattavasti ripeämmin kuin namin perässä hinautuva joten vaihdoista sai heti aluksi täpäkämpiä. Käsitargetin paikan harjoittelu vaatii kyllä ohjaajalta vähän päänvaivaa.

Vaihtoja harjoteltiin yksi kerrallaan. Koira ohjattiin namilla aina aloitusasentoon (palkasta palkkaan).

Paikkamakuu

Piia näki paikkamakuun aktiivisena liikkeenä. Koiralle ei opeteta että maassa maataan passiivisena vaikka maailman tappiin asti ja tähän voi siis nukahtaa. Jotta saadaan koiralle sellainen paikkamakuu että se odottaa tarkkaavaisena ohjaajaansa, koiran tulee olla paikkamakuussakin aktiivinen ohjaajaa kohtaan. Koiraa voi kutsua makuusta kesken pois, sen voi vapauttaa lelulle, käskeä yllättäen maahan, istumaan ym. Näin paikkamakuu on jotain muutakin kun vain sitä tylsää makuuta.

Jos koira lösähtää helposti lonkalle, Piia saattaa käydä korjaamassa sen asentoa nostamalla takapäätä hieman ja asenttamalla jalat alle. Lösähtävän makaajan voi laittaa myös esimerkiksi tyynyjen tai omien jalkojen väliin makaamaan niin että se ei pääse lösähtämään ja oppimaan näin väärää asentoa. Nuorelle koiralle voi olla vaikeaa maata ryhdikkäästi pitkiä aikoja joten harjoittelu pidetään aluksi lyhyenä ja lihaksien annetaan tottua rasitukseen.


Yleistä koulutushetkistä

Koulutuksessa tuli ilmi vahvasti luopuminen, mutta Piia painotti että luopuessaan koiran tulisi silti olla aktiivinen. Helposti ihmiset käsittävät luopumisen niin että koira jää passiivisesti luopumaan haluamastaan asiasta vaikka todellinen luopuminen on sitä että koira pystyy tekemään töitä ja tarjoamaan toimintoja vaikka palkka on "saatavilla". Kirjoitin tästä taannoin jutun joka löytyy täältä.

Hän painotti muutenkin koiran aktiivisuutta. Koiralta ei tulisi vaatia mitään ennen kuin se on aktiivinen ohjaajaa kohtaan. Jos koiraa ongitaan töihin kun sen mieli on jossain muualla niin lähtökohdat onnistuneelle koulutukselle ovat hieman heikot. Tälläisessä tapauksessa voi esimerkiksi treenata käsitargettia tai muuta helppoa nopealla vahvistetiheydellä tai leikkiä koiran vireen ylemmäs. Näin koiran saa takaisin homma-moodiin ja oikein työnteon voi aloittaa.


2 kommenttia:

  1. Sulla on kyllä superhyviä treenipostauksia! *peukku*

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Kirjoittaminen on minulle hyödyllinen asioiden prosessointikeino. Kiva että joku hyötyy näiden lukemisestakin :)

      Poista