perjantai 25. lokakuuta 2013

Olipa kerran sohvapaini

Priya on ollut tällä viikolla hyvin hämmentynyt. Miksei se ihminen nosta läskiä takamustaan sohvalta ja leiki minun kanssani?! Vaikka se on yrittänyt kaikkensa. Hyppinyt, riekkunut, haukkunut, repinyt ja näykkinyt. Syy löytyy siitä, että omistaja-parka on ollut koko viikon enemmän tai vähemmän kipeänä.

Tiistaina koin elämäni kamalimmat treenit kun tuulessa ja kylmässä lievästi pahoinvoivana yritin saada riekkuvaa pentua keskittymään. Luovutin siinä vaiheessa kun aloin nähdä pennun jo kahtena ja polvissa heikotti. Onneksi on ollut Panu. Ihana musta spanieli on jaksanut leikittää virtaa pursuavaa pentua. Wentti on toiminut lähinnä jalanlämmittimenä.

Eilen kävimme kuitenkin terveyttäni uhaten metsälenkillä Veeran ja Ilppa-tollerin kanssa. Metsässä Ilppa oli hieman liian raisu leikkikaveri pikku-Priyalle. Neiti ei tietystikään tätä itse ymmärtänyt vaan härnäsi kamuaan minkä vaan ehti. Ja sitten lennettiin!

Sisällä omistajien juorutessa neideillä oli kuitenkin loistavat painit menossa. Jostain kumman syystä painit keskittyivät erityisesti sohvalle meidän väliimme. Hammastelu oli kaunista katsottavaa. Kyllä siitä vielä loistava ystävyys saadaan aikaiseksi kunhan kokoero hieman pienenee.

Tänään lähdetään pentukoulun kautta Jyväskylään juhlimaan tupla synttäreitä!











Ei kommentteja:

Lähetä kommentti