maanantai 16. syyskuuta 2013

Olipa kerran sisko ja sen sisko



Viime yönä nukuttiin oikein hyvin. Heräsin käyttämään pentua ulkona aamuyöstä ja uudestaan aikaisin aamulla. Tyylikkäästi peitto ympärillä ja tukka pystyssä kävelin hissiin, innokas pentu riekkui hihnan päässä. Ei tullut mieleenikään että joku saattaisi tulla vastaan. Mutta niin vain tuli. Hämmentynyt naapurinsetä käveli meidän kanssa samaan hissiin. Näytti kieltämättä vähän huvittuneelta.

Tämän päivän teema oli matka toiselle puolelle tamperetta tapaamaan Jennyä ja Iloa, Priyan siskoa. Tapani mukaan myöhästyin melkein bussista. Onneksi bussikuski näki kun hölköttelin pentu kainalossa pysäkkiä kohti ja osoitti myötätuntoa ottamalla meidät kyytiin. Bussissa Priya oli kiltisti. Istui vaan sylissäni tai vierelläni penkillä ja ihmetteli maailman menoa. Vaihdettiin jossain käsittämättömässä paikassa bussia (ajelin ensin tästä paikasta ohi, mutta onneksi vain yhden pysäkinvälin, olin jo hetken varma että nyt eksyttiin). Tämä toinen bussi oli Priyasta kamalampi paikka ja alkumatkasta piipattiin hieman, mutta kun en kiinnittänyt moiseen mitään huomiota, uni voitti ja neiti nukahti.

Löydettiin seikkailuista huolimatta perille ja siskokset saivat painia. Priya oli kohtaamistilanteessa hieman hämmentynyt ja sillä kesti vähän aikaa lämmetä siskon riekuttamisyrityksille. Pian jo juostiin pellolla ympäriinsä. Pelto oli täynnä pitkää apilaa eikä punaisista painioista välillä erottanut kun villina heiluvat hännänpäät. Leikkiminen oli ihanaa katsottavaa. Pennut kirmasivat, muksahtelivat, painivat ja välillä makoilivat vierekkäin kevyesti hammastellen. Ohjaajat juorusivat ja nauroivat pentujen edesottamuksille. Taustalla kauniit syksyiset maalaismaisemat, ihanaa! Priya sai maistaa ensimmäistä kertaa herkkujen herkkua: kivipiiran palasia, jota otin mukaan kontaktin tehostamiseksi. Toimi! Minulla oli kaksi aussilasta ahnaasti hakemassa lisää.

Pari tuntia riehuttuaan pennut väsähtivät. Priya nukkui sylissäni koko matkan kotiin asti. Ei herännyt vaikka vaihdoin keskustassa bussia. Kotonakin pentu nukkui pätkissä iltaan asti. Heräsi vähän puuhailemaan, juomaan ja käymään pissilla, sitten painui uudestaan nukkumaan tietokonetuolini taakse.

Iltasella ollaan sitten vähän naksuteltu. Ensin viritin naksutinta eli naksu-namittelin jonkun aikaa. Sitten kaivoin kosketuskepin treeniliivin taskusta ja aloimme harjoitella sitä. Priya ymmärsi jujun nopeasti.

Ollaan myös tehty ensimmäiset yksinoloharjoitukset, jotka meillä aloitettiin työntämällä pentu pentuaitaukseen, odotettiin hetki ja pentu pois. Ensimmäisellä kerralla neiti nosti metakan. Aitauksessa oli ihan sika mälsää. Ei mitään kivaa. Päästin pennun pois kun hiljeni. Seuraavat kerrat oli aitauksessa jo ihan hiljaa. Oli varmaan väsyneempi..

Käytiin myös kävelemässä vähän pyörätiellä. Vastaan tuli muutama koira, joita katsottiin kohteliaasti ojan puolelta sekä paljon pyöräilijöitä.


Reipas bussimatkustaja



Tahtoo sen

Saimpas

Näissä tunnelmissa "isoveljet" odottaa pikkusiskon tapaamista

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti