keskiviikko 28. elokuuta 2013

Olipa kerran pentukuumeilua

Tänään oli jännittävä päivä. Ajeltiin Jennyn, toisen pennunodottajan kanssa katselemaan melkein kuusiviikkoisia pentusia. Pentujen näkeminen aiheutti pentukuumeen nousun uusiin lukemiin. En jaksa odottaa palleron kotiutumista! Toisen pentukuumeilijan tapaaminen ei ainakaan auttanut asiaa. Kerrankin löytyi kiinnostuneet korvat kuuntelemaan loputtomia pentuhöpinöitä. Matka kasvattajan luokse taittui käsittämättömän nopeasti höpötellessä.

Kun ajoimme pihaan, pennut odottivat meitä pihassa. Olivat juuri riehuneet itsensä väsyneeksi, emmekä kuulemma nähneet pentusia parhaimmillaan. Seuraan liittyi vielä yksi pentukuumeilija perheineen ja päivä kului pentuja lääppiessä. Heräsimme pentuhuumasta nälkään ja kävimme Jennyn kanssa pitsalla, jonka jälkeen sukelsimme takaisin pentujen sekaan.

Illalla saime kunnian osallistua kasvattajan kanssa rauniotreeneihin. Pennut pääsivät ennen treenejä tutustumaan raunioihin. Olivat reippaita pentusia! Oli mahtavaa seurata treenejä ja päästä itse kömpimään roskakoriin maalimieheksi.